Havumetsänen, hiljenevät hiekkarannat ja virkkaava työmatkaaja Skiathoksella

Skiathoksen kylä

Skiathoksen kylä

Aamukävelyjä hiljaisilla hiekkarannoilla, sateen ja havumetsän raikas tuoksu. Lautasella paljon pinaattia, hunajaa ja 10+x sokeriliemeen säilöttyä hedelmää. Kuulostaako upealta lomalta? Kyllä! Tällä kertaa kyse oli työmatkasta Skiathoksen saarelle Kreikassa. Epäsosiaaliselle ihmiselle konferenssit ovat täyttä työtä, mutta nautin suuresti vapaista aamuhetkistä lähiympäristössä.

Koukunaries, metsänen ja hiljaiset hiekkarannat

Suurimman osan ajasta vietin Koukonaries-rannan tuntumassa. Parasta oli aamuisin laskeutua rannalle ja pieneen havumetsäseen aamukävelylle. Kausi alkaa olla ohi ja päivisinkin rannalla oli väljää. Juuri nyt olisi minulle paras lomailuaikaa: kesäruuhka on ohi mutta sää on vielä miellyttävästi 20 paremmalla puolella. Ensimmäiset päivät tosin satoi aika intensiivisesti eli varmaa auringonpaistetta ei voine luvata.

Koukonaries-ranta oli minulle ainutlaatuisen ihana. Pieni suojeltu havumetsä alkaa heti hiekkarannalta. Metsään kaartaa kapea kaistale (poukama, laguuni?) merta. Kuten voitte arvata, lintujen seurasta pääsee nauttimaan polkujen varrella. Majoituin aluksi ylärinteellä Skiathos Palace hotellissa. Majoituksen hinta näyttää vaihtelevan riippuen ajankohdasta ja hankintakanavasta. Konferenssin kautta maksoin omasta huoneestani (kahden hengen huone yhdelle) 80 euroa yöltä. Parasta huoneessa oli parvekkeelta avautuva merinäköala, tästä lystistä harvoin olen valmis itse maksamaan. Muutoin huone oli varsin keskinkertainen, pintaremontoitu vanhan (70-luvun?) rakennuksessa. Monesta asiasta jäi hieman nihkeä fiilis: Ilmainen netti on epävakaa ja äärettömän hidas (ilmeisesti yhteyksien ominaisuus saarella yleisemminkin) ja epäkäytännöllinen, sillä kahden tunnin välein pitää kirjautua uudelleen. En arvannut, että moisen hotellin mukavuuksiin ei kuulunut hiustenkuivaajaa. Positiivisesti ajatellen säästin aamuisin 10 minuuttia kun annoin luonnon hoitaa kampauksen muotoilun. Äänieristys ei luonnollisesti ole ihan samaa tasoa kuin uudemmissa saman hintaluokan hotelleissa. Usein halvoissakin hotelleissa on tarjolla ainakin hieman vettä, kahvin ja teen keittovälineet maksutta talon puolesta. Tällä kertaa ei.

Metsänen Koukonairies rannalla. Erinomainen paikka bongailla vesilintuja ja rantaveden kalaparvia.

Metsänen Koukonairies rannalla. Erinomainen paikka bongailla vesilintuja ja rantaveden kalaparvia.

Näköalan lisäksi hotellissa oli toinenkin kiva juttu, nimittäin aamiainen. Jopa vilukissa tarkeni nauttia siitä ulkona ja katsella aamun valkenemista. Tarjolla oli kattaus kreikkalaiseen tyyliin, paljon makeaa. Sopii minulle. Kasvikset ja hedelmät ovat tuoreita ja maukkaita, leivät saarella leivottuja eivätkä samaa pakastekamaa kuin monissa ketjuissa, leivonnaiset (suolaiset ja makeat) kreikkalaiseen tapaan. Sokerisista säilötyistä hedelmistä suosikikseni nousi pienet kokonaisena säilötyt tangerinet. Kuoresta tuleva kitkeryys sopi sokerin pariksi.

Skiathoksen kylä

Saaren päätiellä kulkee linja-auto varhaisesta aamusta pikkutunneille. Konferenssin päätyttyä vaihdoin maisemaa, hyppäsin bussiin ja vietin vielä päivän Skiathoksen kaupungissa. Majoituin edullisemmin (30 euroa yhdeltä kahden hengen huoneessa ilman aamiaista) Atlas-hotellissa kaupungin pääkadun varrella. Hintaansa nähden huone oli varsin asiallinen, mutta tuoreelta vaikuttaneen remontin viimeistely varsin krouvi. Ilmanvaihto ja suihkuvesien ohjaus kylppärissä ennakoivat pikaisia homeongelmia… Onko se sitten ominaisuus vain poikkeama täälläpäin, en tiedä. Vastaanotto ja palvelu olivat parhaasta päästä koko reissulla ja tätä kirjoittaessani nautin lahjaksi saamani viinipullon sisällöstä huoneen terassilla. Varsinaisesta puutarhasta ei voi puhua mutta kyllä tähän aikaan vuodesta osaa arvostaa mahdollisuutta istua iltaa ulkona.

Skiathoksen kaupungissa (kylässä?) ehdin nauttia muutaman kahvilan ja ravintolan antimista. Kotiläksyt jäivät tekemättä ja haussa oli yksinkertaisesti mereneläviä, pinaattipiirakkaa ja makeita leivonnaisia kohtuuhintaan. Taksimiehen ja hotellinpitäjän tietotoimisto tuotti kolmen listan kalaravintoloita, joissa kuulemma hekin voisivat ystävineen käydä: Bakalito, O batis ja Ta Psaradika. Ehdin testaamaan kaksi ensiksi mainittua. Oli sitä mitä luvattiin, eli myös paikallisia ruokailijoita. Molemmista on merinäköala, O batista hieman ylärinteeltä ja ensiksi mainitun terassi on aiven rannassa. Ta Psaradika jäi käymättä, se sijaitsee kalamarkkinoiden lähellä samoin kuin O batis. Kaikki ravintolat oli merkitty myös turistikartan tämänvuotiseen painokseen. Nautin rasvassa friteerattuja kaloja ja mustekalaa sekä munakoisoa. Yksinkertaista ja maistuvaa. Seuraavalla Kreikan reissulla yritän muistaa, että alkupalalistankin annokset ovat valtavia, kenties tarkoitettu jaettavaksi. Viidellätoista eurolla sai näissä ravintoloissa koko päivän energiantarpeen täyttävän aterian ilman kalliimpia juomia. Hummerit ja miekkakalat ovat tietysti asia erikseen. Leipomokahviloita on vähän joka kulmassa. Kokeilin aamukahveja Aristonissa kävelykadun sisämaan päässä. Leivonnaisissa riittää maisteltavaa, mutta kertakäyttöastiat hieman latistavat tunnelmaa.

Kalastajaveneitä Skiathoksen kylässä.

Kalastajaveneitä Skiathoksen kylässä.

Mitä tekemistä virkkaamisella sitten on tämän kaiken kanssa? Tauko- ja lentopuhdetyönä kannoin mukana virkkutyötä. En arvannut, kuinka paljon tämä herättäisi kiinnostusta. Mieleenpainuvin oli kohtaaminen puistonpenkillä kun vanhempi pariskunta istahti seuraksi. Rouvan puhekyky oli heikko eikä yhteistä kieltä tietenkään ollut muutenkaan. Kovin liikuttavaa oli kuinka kärsivällisesti herra kuunteli tulkitsi rouvan puhetta ja kirjoitusta yhdistelevää kommunikaatiota. Rajoitteista huolimatta rouva oli kovin hyväntuulinen ja ihasteli työni kuviointia. Liikuttavaa. Jos siis haluat päästä puheisiin paikallisten kanssa niin virkkuutyö mukaan. Itseni kaltainen introvertti ei paljoa ala juttusille muiden kuin tarjoilijoiden ja taksikuskien kanssa, luonteva vuorovaikutus lisääntyi tällä tavoin moninkertaiseksi.

Varsinaisen sesongin päättyessä suorat lennot Suomesta olivat jo loppuneet. Muutama matkanjärjestäjä lentää lomalentoja ainakin Britanniasta ja Hollannista vielä näin lokakuussa. Ateenasta Skiathokselle on useita lentoja päivittäin ja matka kestää noin puoli tuntia. Lauttayhteyksiä on myös mutta ei suoraan Ateenasta.

Skiathoksen saaren liikenneyhteydet, nähyävyydet ja aktiviteetit

Marja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *