Tunnelmointia ja terveiset Tampereelta

img_6559Viikko sitten vietin viikonlopun Suomen teollistumisen syntysijoilla ja entisessä kotikaupungissamme Tampereella. Pakkasimme muuttokuorman Nekalassa lähes kymmenen vuotta sitten ja sen jälkeen en ole kaupungissa juuri viettänyt aikaa. Joskus kuvittelin, että Tampereesta tulee kotimme pitkäksi aikaa. Mutta samalla tavalla kun tie vei työn perässä Oulusta Tampereelle niin jatkoimme matkaa sieltä etelään.

Rakastin vanhaan kosmetiikkapuotiin askarreltua kotiamme Nekalassa, punatiilistä teollisuushistoriasta muistuttavaa keskustaa ja Pispalan tunnelmaa. Rautatieasemalta sai lasketella fillarilla melkein polkematta kotiin ja yliopistolla oli toisinaan lounaaksi mustaa makkaraa. Talvet olivat hyytäviä ja pyöräilyolosuhteet jäätävän huonot ensimmäiseen kotikaupunkiin verrattuna.

Viikonlopun minireissun varsinainen kohde oli voimistelujoukkueen kisakoitos sunnuntaina Tesomalla. Hyppäsin Tampereen junaan jo lauantaiaamuna saadakseni nauttia teolisuuskeskustassa maleksimisesta, uusista ruokapaikoista, teestä tädin seurassa ja tietysti Sara Hildénin museon näyttelystä. Näyttelyn ohella museossa on erityistä istahtaa Näsijärvelle avautuvan ikkunan äärelle ihastelemaan näkymiä.

Punatiilisen Tampereen ytimen viehätys ei ollut kadonnut mihinkään ja uusia kiinnostavia ruokapaikkoja riitti. Tällä kertaa kehoa ja mieltä ravitsi tee ja kakku Pella’s kahvilassa ja pitkään aikaan parasta pitsaa saimme joukkueen kanssa Sitkossa. Yhteinen ilta oli kuplajuoman arvoinen ja talon kuohuviini osoittautuikin erinomaiseksi.

Yösijan varasin kehutusta ja ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevasta Dream hostellista, jonka kehitystä olen seurannut ideasta toteutukseen ja kasvuun. Taisi olla niin, että aiemmin mainitussa Nekalan kodissa seurasin konseptin alustavaa ideointia Pallontallaajien foorumilla.

Erinomainen yösijani

Erinomainen yösijani

Varasin oman huoneen (sis. oma kylpyhuone) hotellin puolelta. Yksinkertaisen tyylikkäästi luonnonmateriaaleja hyödyntäen sisustetussa huoneessa oli kaikki tarpeellinen muttei mitään ylimääräistä. Vieraiden käytössä on lisäksi yhteisiä oleskelutiloja keittiöineen. Huoneen hintaan kuului simppeli aamiainen (leipiä lisukkeineen, mehuja, jugurttia ja viljalisukkeita, hedelmiä). Aivan oivallinen tarjonta hostelliaamiaiseksi. Juuri tällaista konseptia olen kaivannut työmatkoilla! En tarvitse suuria huoneita lukuisine pyyhkeineen, televisiota, isoja auloja ja sisäpuhelimia. Ei, vaan oman huoneen rauhan ja mukavat yhteiset tilat. Bonusta on ulkoasultaan yksinkertaisen tyylikäs ja käytännöllinen toteutus. Kokonaisuudessaan lämmin suositus Dream hostellille! Ja arvatkaapa mitä, täysin odottamaton mutta kirjaimellisesti lämmittävä bonus oli respassa jaossa olleet kädenlämmittimet. Ne tulivat heti käyttöön sunnuntaiaamun 10 kilometrin pyörämatkalla Tesomalle.

Mitä kuului pyöräilyolosuhteille? No väylät tietysti olivat jäässä mutta se kuuluu Suomen talveen. Erinomaisen positiivista oli opasteiden kehitys. Navigointilaite hyytyi pakkasessa jo puolimatkan jälkeen. Reitti Tesomalle on yksinkertainen, mutta mieltä lämmitti selkeät opasteet jolloin ei tarvinnut arvailla oliko suunta edelleen oikea.

Pyöräilijä kiittää uusista opasteista

Sunnuntaiaamun pyöräily oli erinomaisen nautinnollinen kahdesta syystä. Ensinnäkin, aamun hiljaisina tunteina kaupunkien tunnelma on yksinkertaisesti parhaimmillaan. Toisekseen, matka itsessään oli pientä nostalgiatrippailua keskustan läpi Pispalaan, Vastavirtaklubin ohi ja niin edelleen.

Entäpä sunnuntain kisat? Riipaisevinta oli seurata porukkaa lavan takaa ja katsomosta, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 jolloin ilokseni pääsin mukaan. Muuten perusjuttuja, jäsenistö ruotii kriittisesti omia mokiaan ja loppujen lopuksi kokonaisuus on kuitenkin onnistunut ja miellyttää myös raatia.

Kotimatkalla mietin mikä onni on asua monissa paikoissa. Ympäristöissä ja kodeissa on omat viehättävät ja raivostuttavat puolensa. Samalla arki tuo mukanaan uudet ihmiset, kuten läheisiksi muodostuvat voimistelu- ja tanssiporukat. Minä en olisi minä ilman näitä tärkeitä ihmisiä ja elämää eri paikoissa. Nähdään taas pian Tampere.

Marja

One Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *